Lomaltapaluulinkit... hyvää viikonloppua!
“The inherent vice of capitalism is the unequal sharing of blessings; the inherent virtue of socialism is the equal sharing of miseries.” — Winston Churchill
Howard Marks on erittäin huolestunut populismin noususta, etenkin vasemmalta. Kuten tammikuun sijoittajakirjeessään, myös tuoreessaan hän kritisoi vahvasti vasemmiston taloustietämystä ja/tai äänten kalastelua populistiseen tyyliin. Kapitalismi, vaikkakin epäreilu, on todistetusti järjestelmä, joka kasvattaa koko piirakan kokoa. Sosialismi ja kommunismi, vaikkakin kaikille (teoriassa) reiluja, ovat todistetusti järjestelmiä, jotka päinvastoin pienentävät kakun kokoa. Tämä on hyvä pitää mielessä Suomessakin kun kohta suunnataan ääniuurnille. Marks peräänkuuluttaakin reilumpaa kapitalismia, joka ei ruokkisi vaarallista kehitystä kohti äärivasenta.
Miten tähän on tultu? Miten populistisesta noviisipoliitikosta ja tv-julkkiksesta voi tulla maailman mahtavimman valtion johtaja? Miksi instituutiot ja eliitti ovat menettämässä valtaansa? Miksi ihmiset ovat vihaisia järjestelmälle ja toisilleen? Mitä ihmettä oikein on tapahtunut? Vastaus: internet. Se on muuttanut sekä kaupan, koulutuksen kuin myös politiikan perinteisesti vallinneet rakenteet. Tässä mielenkiintoisessa pidemmässä kirjoituksessa kuvataan miten näin on käynyt, ja kunnes opimme syleilemään uutta digitaalista ympäristöämme, emme yhteiskuntana pysty saamaan kunnolla sen hyötyjä irti.
Meistä ihmisistä on moneen junaan. Olemme eläneet eri aikakausilla erilaisissa ympäristöissä. Nuo kokemukset ovat muokanneet kutakin omalla tavallaan. Vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta kollektiiveina esim. eri sukupolvien välillä on omat omantakeisuutensa. Nuo kokemukset vaikuttavat siihen, että eri ihmiset voivat nähdä saman informaation ja tulla täysin eri johtopäätöksiin. Se ei välttämättä tarkoita, että yksi olisi oikeassa ja toinen väärässä. Tämän ymmärtäminen on tärkeää myös sijoittamisessa. Sijoittajien toimia ajaa heidän eri kokemusperäiset tulkintansa maailmasta.
Teknokuplan puhkeamisen jälkeen kasvuosakkeet olivat pitkään suhteellisen edullisia suhteessa arvo-osakkeisiin. Tai paremmin, kasvun preemioarvostus suhteessa arvoon oli alle historiallisen mediaanin. Vasta kun uusi sukupolvi lähti ostamaan kasvuosakkeita on niiden preemioarvostus noussut selvästi mediaania korkeammalle vuoden 2015 jälkeen. Nyt kasvun preemio on tasolla, joka on ollu korkeampi ainoastaan teknokuplassa ja suuren laman aikana 1930-40-lukujen taitteessa. Historiallisesti näitä tasoilta arvon suhteellinen odotettu ylituotto suhteessa kasvuun on ollut seuraavien 1-3 vuoden aikana 30-50%.
GMO:n James Montier on sarjassamme heitä, joiden kirjoitukset tulee luettua heti niiden ilmestyttyä. Hänen tekstinsä ovat monesti yhtä raflaavia kuin hänen suosimat Hawaji-paidat. Nyt tunnettu arvosijoittaja ottaa kantaa - hieman yllättäen, mutta oleellisin perusteluin - MMT:tä kohtaan esitettyyn kritiikkiin.
Pörssiyhtiöillä hyvät uutiset tuppaavat seuraamaan hyviä uutisia. Samoin huonojen uutisten perään usein tulee lisää huonoja uutisia. Tämä on ollut aina intuitiivisesti helppo uskoa, mutta joskus vaikea toteuttaa. Asiasta on tutkimus - Uutisissa on momentumia. Monille meistä on vaikeaa ostaa osakkeita hyvistä uutisista seuraaviin nouseviin kursseihin, mutta tilastollisesti se olisi juuri mitä pitää tehdä (huonoissa uutisissa myydä).
Michael Mauboussinin tuoreimmasta työpaperista "Who is on the other side?" kirjoitimme pari kuukautta sitten. Hän on podcast-haastattelussa, jossa käydään läpi mm. nuo hänen neljä eri edgen lähdettä ja paljon muutakin mielenkiintoista.
Viikon kuva:
Historiallisten tuotot ovat syntyneet markkinan ollessa suljettuna. Jatkuvan kaupankäynnin aikana syntynyt tuotto on ollut jopa negatiivinen. Tämä mystinen ilmiö ei kuitenkaan varsin mystinen ole, jos miettii kuinka pörssikursseihin vaikuttavat uutiset, kuten esim. tulos- tai yrityskauppajulkistukset, tuppaavat tulla monasti jatkuvan kaupankäynnin ulkopuolella.
