Linkkejä matkan varrelta... hyvää viikonloppua!
“I am a better investor because I am a businessman, and a better businessman because I am an investor” - Warren Buffett
Kuten W. Buffett tuossa ylhäällä vihjaa, sijoittajilla on paljon opittavaa yrittäjiltä ja yritysjohtajilta - ja toisin päin. Sijoittajat luottavat kenties liikaa Excel-malleihinsa ja ennusteisiin. Mahdollisuus löytyy yrityksen sisältä, strategian toteutuksessa, ihmisissä, kulttuurissa, johtamisessa. Liiketoiminta on sotkuista, sekavaa ja täynnä yllätyksiä. Mahdollisuus löytyy innovatiivisesta, rohkeasta ajattelusta. Yrittäjien pitäisi oppia pitkän aikavälin arvon luomisesta, jonka keskiössä pääomien allokointi. Sijoita pääomaa ainoastaan, jos se kasvattaa arvoa pitkässä juoksussa. Pitäyty ydinosaamisalueellasi.
“Hävisin melkein 200 miljoonaa dollaria lokakuussa. Eikä marraskuu näyttänyt yhtään paremmalta.” Vaikea olla lukematta juttua, joka alkaa näin. Bob Hendersonin juttu kertoo hänen Meksikon valtiolle myymästään öljytulojen suojaus -tuotteesta, jonka piti olla tekijälleen lähes riskitön. Finanssikriisin myllerryksessä tuotteen tasapainotus ei vain enää onnistunut ja Bob löysi itsensä satojen miljoonien montusta. Suurin osa meistä olisi sortunut paineen alla, mutta Bob piti pään kylmänä ja nousi firman sankariksi. Tarinan opetus: Älä sorru historiallisen datan riskimallien tuottamaan kontrolliharhaan. Todellista tulevaisuutta pystyy harvoin luotettavasti mallintamaan. Tuurilla on aina roolinsa yhtälössä. Asioita, joita ei ole koskaan tapahtunut, tapaahtuu itse asiassa aika usein.
Jo Adam Smith 1700-l. ja David Ricardo 1800-l. puhuivat työnjaosta ja suhteellisesta edusta. Ajatuksena oli, että kukin tekee sitä, minkä parhaiten osaa ja vaihdannalla tyydyttää loput tarpeensa. Epäsymmetrinen informaatio ja fyysinen etäisyys pitivät pitkään transaktiokulut korkeina. Internet ratkaisi nämä ongelmat ja syntyi digitaalisia markkinapaikkoja, joilla luotiin arvoa kuin tyhjästä. Kaikki osapuolet voittivat. Benchmarkin Bill Gurley käy läpi useampia esimerkkejä menestyksekkäistä digitaalisista markkinapaikkatarjoajista, sekä eri tekijöistä, jotka tekevät niistä niinkin menestyksekkäitä.
Jos haluaa vähän syvällisemmin katsauksen siitä, missä maailmantaloudessa mennään, kannattaa lukaista Nordean katsaus “The great divide remains in play”. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä. Itse olemme hieman vähemmän negatiivisia, emmekä pidä syvää taantumaa todennäköisenä aivan vielä. Mutta olisi hullua väittää tietävänsä miten asiat menevät. Uskoi mihin tahansa, tämän 26-sivuinen rapsai tarjoaa hyviä graafeja sekä taloudesta että osakkeiden arvostuksista ja trendeistä selailtavaksi viikonlopun ratoksi.
Indeksisijoittaminen on kupla? Tai se luo kuplan joka romahduttaa maailman markkinat? Ei ainakaan vielä, ei lähellekään. Indeksirahastot (eli ei pelkästään ETF:t) omistavat USA:n julkisesti noteeratuista osakkeista 15%. Aiheesta on puhuttu niin kauan kuin indeksisijoittamista on ollut. Romahduksia on tapahtunut paljon ennen indeksirahastojakin. Sen takaa ihmisluonto. Indeksisijoittamiseen liittyy paljon myyttejä, tabuja ja pelkoja. Hyvä kirjoitus, joka ottaa kantaa niistä useimpiin.
Suomalaisvoimin tehty tutkimus osoitti, että hedge-rahastojen sijoitusstrategian kirjoitusasun monipuolisuus ja selkeys indikoivat sekä rahastonhoitajan paremmista älyllisistä kyvyistä että luotettavuudesta. Nämä puolestaan ovat johtaneet parempiin tuottoihin. Toisaalta, rahaston strategian monimutkaisuus on merkki epämääräisyyksistä tai jopa laittomuuksista. Me olemme samaa mieltä. Usein maailman parhaat sijoittajat ovat hyviä kirjoittamaan ja pukevat ajatuksensa selkeästi ja ymmärrettävästi. He eivät piilottele epäonnistumisiaan ja virheitään vaan päinvastoin kirjoittamalla pyrkivät oppia niistä. Siksi mekin kirjoitamme. :)
Ydinvoimaa on parjattu. Toki korkean profiilin onnettomuuksia on sattunut, mutta osaatko mainita muita kuin Fukushima tai Chernobyl? Fukushimassa kuoli kolme ihmistä; kaksi hukkui tsunamiin ja kolmas menehtyi raivaustöissä. Kukaan ei kuollut säteilyyn. Chernobyl oli Neuvostoaikainen laastarivirityksillä kasattu hökötys. Onnettomuus tappoi yhteensä 200 ihmistä. Muita ei olekaan kuollut ydinenergian historiassa. Julkisessa keskustelussa pelkoon vetoava ideologia on nostettu tieteen yläpuolelle. Ydinvoima kuitenkin tuottaa saasteista vapaata energiaa. Siinä on aurinko- ja tuulivoimaa tehokkaampi vastaus fossiilisen energialle. Nyt liberaali ja ympäristöasioissa edistyksellinen, maailman viidenneksi suurin talous, Kalifornian osavaltio on ehdottanut, että ydinvoimaenergia luokiteltaisiin “uusiutuvaksi”. Alkaako yleinen mielipide pikku hiljaa muuttumaan?
Podcastit:
Kiehtova kuusiosainen podcast-sarja Amazonista sen vuoden 1997 listautumisesta nykypäivään - ja tulevaisuuteen. Bezos on aina painottanut pitkän aikavälin visiotaan ja investoinut sen mukaisesti tuloksenteon kustannuksella, ajurinaan kuluttajien tarpeiden täysivaltainen tyydyttäminen. Onko Amazonista tullut jo liian iso? Aikooko se korvata varastotyöntekijänsä roboteilla? Mitä se aikoo pyrkiessään valtaamaan kotimme Alexalla?
Mitä pienempi yhtiö, todennäköisesti sitä vähemmän analyytikot sitä seuraavat ja isot institutionaaliset sijoittajat voivat niihin sijoittaa. Ja sitä paremmin pienyhtiöihin sijoittamisessa voi löytää suhteellisen edun. Riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Niin tässäkin. Mitä kaikkea niihin pienimpiin micro cappeihin sijoittaminen vaatii?
Yksi internetin pioneereista, silloinen startup-yrittäjä, nykyinen startup-sijoittaja, Marc Andreessen kertoo vajaassa puolessa tunnissa internetin historian sen alkuhetkistä nykypäivään. Tarinan kuluessa hän vetää analogian kryptoon ja blockchainiin. Hänen mukaansa näiden kehityksessä ollaan siinä, missä internetin kehityksessä oltiin vuosina 1992-93 eli juuri ennen kuin internetistä tuli valtavirtaa. Blockchain-teknologia mahdollistaisi sen korjaamisen, jota Andreessen kutsuu internetin “alkuperäiseksi synniksi”: mainontaan perustuva ansaintamalli eikä niinkään suoraan selaimesta tapahtuvat maksut.
Viikon kuva:
Viikon kuva kertoo sen kuinka paljon raportoidut makroluvut ylittävät tai alittavat ekonomistien konsensuksen ennusteet. Mitä positiivisempi (negatiivisempi) luku, sitä enemmän luvut ylittävät (alittavat) odotukset. Kuten nyt nähdään, ovat negatiiviset yllätykset olleet aikaisempaa pienempiä aina heinä-elokuusta lähtien sekä USA:ssa, Euroopassa että globaalisti yleisestikin. Itse asiassa USA:ssa viimeisimmät talousluvut ovat olleet jo parempia kuin odotettu. Näin homma toimii: ensin talouden luvut ovat parempia kuin odotettu. Se saa ekonomistit nostamaan ennusteitaan. Trendi jatkuu kunnes odotukset on viety liian pitkälle, jolloin alkaa tulla pettymyksiä. Ja sitten lähdetään alaspäin, kunnes odotukset on viety liian pitkälle negatiivisiksi ja tilanne alkaa helpottamaan. Pienessä kuvassa kaikki on melua. Isommassa kuvassa asioilla on tapana nousta tai laskea trendin omaisesti tai sitten velloa paikoillaan ilman trendiä. Kaikki on mahdollista. Ihminen sopeuttaa odotuksensa näkemänsä perusteella. (Tässä hyvä sepustus aiheesta.) Sijoittaminen on suhteellinen peli, jossa pitäisi pyrkiä ennakoimaan ei niinkään talousdatan muutoksia vaan sitä, miten muut ennakoivat niitä muutoksia...
