Linkkejä matkan varrelta... hyvää viikonloppua!
“On the order of 4000 ‘fundable’ companies a year, that want to raise venture capital… about 200 of those will get funded by what’s considered a ’top tier VC’; about 15 of those will someday get to a 100M in revenue… and those 15 from that year, will generate something on the order of 97% of all the returns for the entire category of VC in that year.” - Marc Andreessen
Lomalla on tullut enemmän kuunneltua podcasteja. Ja nyt niitä on ollutkin erityisen paljon suositeltavaksi. Myös pari pidempää kirjoitusta on toki myös jäänyt haaviin. Aloitetaan startup-maailmasta, jota mekin olemme lähteneet kartoittamaan (lue Mikon kirjoitus aiheesta täältä).
Ensimmäisenä legendaarinen VC-sijoittaja, Benchmark Capitalin Bill Gurley. Hän käy läpi pitkällä kokemuksellaan eri esimerkkien kautta yritysten verkostovaikutuksia ja skaalautumista, eri liiketoimintamalleja kuten markkinapaikkoja ja käyttäjien luomaa sisältöä, sekä sitä, miten globaalisti VC-sijoituksiin virranneet valtavat pääomat ovat tehneet alan dynamiikan erikoisimmaksi hänen uransa aikana.
Samaan hengenvetoon aikaisen rahoitusvaiheen enkeli- ja VC-sijoittaja Jerry Neumann puhuu riskisijoittamisen haasteista ja kuinka suuren epävarmuuden vallitessa pitäisi tehdä sijoituspäätöksiä. Kilpailu sijoittajien keskuudessa on kasvanut. Neumann kertoo kuinka pelkästään viimeisten 5-6 vuoden aikana on perustettu 800 uutta VC-rahastoa! Uutta pääomaa on virrannut alalle ja sijoituspäätöksiä on tekemässä alan aloittelijoista koostuva joukko… mikä voisi mennä pieleen?
Marc Andreessen ja Ben Horowitz ovat seuratuimpia Piilaakson VC-hahmoja. Kun Slackin perustaja Steward Butterfield laitettiin haastattelemaan herroja heidän yrityksensä perustamisen 10-vuotisen taipaleen kunniaksi, syntyi mielenkiintoinen kokemusperäinen kertaus VC-sijoittamisesta ja yrittämisestä kuluneelta vuosikymmeneltä. (Horowitzin kirja The Hard Thing About Hard Things on muuten hyvä omakohtainen tarina yrittämisen haasteista.)
Ja sitten näkökulmia pöydän toiselta puolelta. Sarjayrittäjä Justin Kan kertoo yrityksen perustamisesta ja idean lentoon saamisen haasteita, väistämättömistä epäonnistumisista, yrittäjän kokemasta stressistä, yrityskulttuurin luomisesta, rahoituksen keräämisestä, mentoreiden tarpeellisuudesta jne. Justin oli perustamassa esports live-striimausalustaa Twitch, joka vuonna 2014 myytiin Amazonille ei niin mitättömällä summalla USD970m.
Ei Software as a Service (Saas) vaan Status as a Service (StaaS). Eugene Wein kirjoitus keräsi paljon hehkutusta Twitterissä, mutta julkaisun jälkeen se jäi kuitenkin roikkumaan omalle lukulistalle kuukausiksi sen pituutensa vuoksi (reilu 60 sivua). Kun Bill Gurleykin mainitsi siitä podcastissa, niin pitihän sitä härkää ottaa sarvista... Ihmisillä on sisäänrakennettu tarve pönkittää omaa statustaan tai sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen media tarjoaa palvelunaan statusta. Wei mittaa sosiaalisten verkostojen arvoa yhtäältä juuri statuksen ja toisaalta palvelun luoman hyödyn mitta-asteikoilla. Kirjoitus auttaa ymmärtämään ihmisiä ympärillään ja yhtiöitä, joista jotkut epäonnistuvat, kun eivät onnistu tarjoamaan tarpeeksi hyötyä käyttäjälleen jos heidän statuksen luoma arvo ei täytä käyttäjän odotuksia. Pitkä kirjoitus, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen!
Seuraavaksi syväluotaava katsaus yhtiöiden kangastuksenomaisiin tuloksiin. 100-sivuinen monsteri tuo uuden näkövinkkelin siihen kuinka yhtiön tuloksen sijaan tulisi pikemminkin analysoida vapaata kassavirtaa. Tämä juontaa kirja-arvon käsittelystä, joka ainakin USA:n kirjanpitostandardin (GAAP) mukaan ei huomioi oikein inflaation vaikutusta. Sen seurauksena poistojen suuruus on todellisuutta pienempi, ja näin ollen poistojen negatiivinen vaikutuskin on tuloslaskelmassa niiden jälkeiseen tulokseen alhaisempi. Seurauksena on, että yhtiöiden historiallinen oman pääoman tuotto on ollut luultua alhaisempaa ja yhtiöt ovat allokoineet pääomiaan tehottomammin. Analyysissä vapaa kassavirta ratkaisee ongelman ja antaa oikeamman kuvan yhtiön tuotosta. FCF myös faktorina on toiminut parhaiten arvioitaessa yhtiön laadullista performanssia. Jopa hieman yllättäen, työpaperi kuitenkin osoittaa, että tällä hetkellä yhtiöiden tulokset ovat ennemminkin aliarvostettuja suhteessa kassavirtaan kuin historiassa, ja tasepohjaiset kertoimet antavat liian kalliin kuvan nykyarvostuksista. Tämä osaltaan selittynee jo pitkään laskutrendissä olleella inflaatiolla. Havainto tukee markkinan korkeampia arvostuksia ja on täten positiivinen lopputulema nykyhetkeen.
Edellisen paperin kirjoittaja, pseudonyymi Twitter-tili Jesse Livermore lienee tuttu monille alan seuraajille. Hän oli podcastissa vieraana kertomassa tuoreesta työpaperistaan ja monista muista havainnoistaan markkinasta. Kaverista tekee mielenkiintoisen se, ettei hän ilmeisesti ole rahoitusalalla töissä, vaan toimii harrastepohjalla ja tuo siten tuoretta näkökulmaa tutkimukseen. Hän pohtii mm. miten taloussyklit vaikuttavat eri faktoreihin, ymmärrämmekö edes inflaatiota, pysyvästi alhaisia korkoja, markkinan dynamiikan vaikutusta laskujen loiventumiseen, trendi- ja momentum-sijoittamista jne jne.
Philip Tetlock on tutkinut neljän vuosikymmenen ajan miten ihminen tekee päätöksiä. Riippumatta alasta, asiantuntijatkin ovat tunnetun huonoja ennustamaan tulevaa. Perinteisesti ihmisillä on ollut vain kolme tapaa arvioita tulevaisuuden toteutumistodennäköisyyksiä: varma (100%), mahdollinen (50%) tai mahdoton (0%). Koska mikään maailmassa ei ole näin mustavalkoharmaata, on ihmisillä paljon parannettavaa päätöksenteossaan. Tetlockin mukaan parhaat ennustajat pystyvät erottamaan 10 tai jopa 15 eri epävarmuuden astetta. Parin tunnin podcast-haastattelu Tetlockista, joka kirjaimellisesti kirjoitti kirjan ennustamisesta.
LOMABONUS: Dan Carlin's Hardcore History on mitä uskomattomin podcast mitä on tarjolla! Suosittelen kuuntelemaan kuusiosaisen "Blueprint for Armageddon", jossa käydään läpi Ensimmäistä Maailman Sotaa. Tarinankerronta tempaa mukaansa jo heti alusta, kun Euroopan dominopalikat alkoivat kaatua ja ennen kuin tajuttiinkaan niin Eurooppa oli koko mantereen kattavassa sodassa, joka oli verisin ja tuhoisin mitä koskaan oli nähty. Kuvastaa kuinka vaikea tapahtumaketjuja geopolitiikassa on reaaliajassa ennakoida. Vasta jälkikäteen historioitsijat määrittelivät sodan alkaneen Sarajevon laukauksista...
Viikon kuva:
Viikon kuvassa MSCI World -osakeindeksi. Globaalit osakkeet ovat breikanneet uusille ennätyksellisille tasoille. Moinen kehitys ei varsinaisesti ole ominaista laskutrendille. Päinvastoin. Kuvaa katsoessa ei voi muuta todeta, kuin markkinan olevan vahva. Niin kauan kuin ollaan aikaisempien huippujen päällä lienee turha liikaa hanata momentumia vastaan, vaan antaa vahvuuden viedä mukanaan...
