Linkkejä matkan varrelta... Hyvää Juhannusta!
“Only those who will risk going too far can possibly find out how far one can go.” - T.S. Eliot
Sijoittaminen - ja elämäkin - olisi hyvä nähdä pelinä. Sijoittajan kehityskaaren voi kuvata esim. viidellä tasolla. Ensin Aloittelijana opetellaan pelin lainalaisuudet. Sitten Eksperttinä hiotaan opitut taidot. Kolmannella tasolla Ammattilaisena opitaan soveltamaan pelin ominaisuuksia omiin vahvuuksiin ja heikkouksiin. Tälle tasolle suurimman osan sijoittajista kehitys tyssää. Neljännen tason Mestarit ovat nimittäin ymmärtäneet, miten muuttaa itse peliä. He osaavat mukauttaa omaa pelityyliään eri tilanteisiin sopivaksi ja pelaavat ainoastaan kun kokevat todennäköisyyksien olevan suotuisammat. Heillä on myös rohkean laskelmallinen suhtautuminen riskiin. Mestarit kestävät lyhyen ajan tuskan, pitkän ajan tuoton nähden. He ovat myös irrottaneet egonsa pelin lopputulokseísta. Jokainen peli on oppimiskokemus. Ylimmän viidennen tason Nestorit ovat saaneet jo sen verran menestystä, että he ovat ottaneet asiakseen tulla osaksi itse peliä, kehittämään ja tukemaan sitä, sekä jakamaan viisauksiaan nuoremmille tieteen ja taiteen harjoittajille. Millä tasolla itse koet olevasi?
Sijoittaminen on vaikeaa. Lyhyellä aikavälillä voit olla oikeassa syistä, joilla pidemmällä aikavälillä ei ole väliä - ja toisinpäin. Mm. tämän asian syvällinen ymmärtäminen ja sen mukaisesti pelin pelaaminen reaaliajassa erottaa yllä kuvatussa analogiassa kolmannen tason Ekspertit neljännen tason Mestareista.
Todelliseen tapaukseen perustuva kuvitteellinen kertomus salkunhoitajasta, jonka ura tulee väistämättömään päätökseensä. Tarina voisi olla kenestä tahansa niistä sadoista ja tuhansista salkunhoitajista ja meklareista ja analyytikoista, joita ei enää ole. Alan muutos on merkittävä. Se on pysyvä. Eikä loppua näy. Ja se muutos on tietenkin passiivisten sijoitusmuotojen megatrendi.
Mikä on suurin kupla koskaan? Tulppaanimania? Vuoden 1929 romahdus? Teknokupla? Bitcoin? Jos asiaa tarkastellaan niiltä osin kuinka suuresta markkinasta on kyse, kuinka iso liike hinnassa nähtiin ja kuinka kauan romahduksesta uuteen elpymiseen meni, on voittaja Japanin 1989 romahdus. 30 vuotta myöhemmin eikä sikäläisen pörssin (tai kiinteistöjen) arvo ole vieläkään elpynyt.
Raha, tiettyyn pisteeseen asti, tekee onnelliseksi mahdollistamalla elämän perustarpeiden tyydytykset. Siitä eteenpäin onnellisuus riippuu omien odotusten ja nykyisen elämäntason suhteellisesta erosta. Odotukset paremmasta ja enemmästä nousevat herkästi elintason myötä. Siksi rikkauksien tavoittelusta on tullut monille loputon ylämäki. Tavoitteena ei kuitenkaan pitäisi olla rikas, vaan olla onnellinen. Ja siihen pääsemiseen on muutama isompi oman talouden aspekti, jotka olisi hyvä saada oikein: vältä liian suurta velkaa, älä osta kallista autoa, älä osta liian kallista taloa/asuntoa. Näiden houkutuksilta kun välttyy, voi rahaa laittaa itseensä ja läheisiinsä, sekä elämän muihin pieniin iloihin. Ja nauttia elämästä!
Lopuksi, ennen viikon kuvaa, koskettava tarina isästä ja pojasta, jonka teinivuodet olivat erityisen synkät. Toivo pojan selviytymisestä oli jo useamman kerran menetetty. Lopulta pelastukseksi koitui odottamaton hyvyys. Tarinan isä on lontoolainen salkunhoitaja, jonka blogia on muutenkin ollut mukava lueskella. On tärkeä pysyä mukana pelissä - niin sijoittamisen, mutta etenkin elämän pelissä!
Viikon kuva:
Tähän on tultu. Seurauksena keskuspankkien keskinäisestä nokittelusta ja kilpajuoksusta pohjalle (ja suoraan kellariin), globaalisti yli 12 biljoonan dollarin edestä bondeja tuottaa omistajalleen negatiivisen koron. Puolet Euroopan valtiolainoista ja 20% investment grade yrityslainoista vaihtuu miinuskorolla. Yli 80%:sta Suomenkin valtion velkapapereiden omistamisen mahdollisuudesta ollaan valmiita maksamaan. Biljoona on muuten miljoona miljoonaa eli tuhat miljardia. Vertailun vuoksi koko maailman bondimarkkinan koko on ~110 biljoonaa dollaria ja maailman BKT ~87 biljoonaa. Osta negatiivisen koron bondi ja pidä se maturiteettiinsa, niin olet varmuudella hävinnyt rahaa. Miksi jotkut sijoittajat ovat valmiita niin tekemään?
